Nina Castén Yhteisöllisyyden puolesta välinpitämättömyyttä vastaan

Arvot hukassa?

  • Arvot hukassa?

Yhteiskunnassamme tuntuu vallitsevan henkisen pahoinvoinnin aikakausi. Masennusta, työkyvyttömyyttä, syrjäytymistä. Syitä on varmasti monia, mutta niiden taustatekijät ovat peräisin yhteiskunnallisista trendeistämme kuten jatkuvan kasvun sairaalloinen tavoittelu, arvojen katoaminen, yhteisöllisyyden murentuminen.

Jatkuvan kasvun paine on viime vuosikymmeninä muuttanut työmaailmaa voimakkaasti. Yhä vähemmällä henkilökunnalla pitäisi saavuttaa yhä kovempia tuloksia. Työntekijä voi luottaa ainoastaan siihen, että pistäessään itsensä likoon 250 % -sti, hänellä voi olla toivoa siitä, ettei lennä ulos.

Mitä maksaa yhteiskunnalle ihmisten lisääntyvä henkinen pahoinvointi, uupumus, työkyvyttömyyteen johtuva loppuun palaminen? Mitä maksaa kiusaaminen kouluissa ja työpaikoilla, välinpitämättömyys, yksinäisyys ja siitä aiheutuva, kiihtyvä syrjäytymisen kierre? Meidän tulisi palauttaa yhteisöllisyyden ja välittämisen ilmapiiri yhteiskunnan keskiöön, ja kiireesti. Perheisiin, kouluihin, työpaikkoihin.

Nuoret ovat hukassa, koska heille on tarjolla pelkkää teoreettista ulkokohtaista koulutusta, mutta tiivis yhteisö, joka välittäisi, katsoisi perään ja ohjaisi heitä eteenpäin, puuttuu. Nuoret elävät arvotyhjiössä, sekin lisää yksinäisyyttä. Katoava yhteisöllisyys urbanisoituvassa ja yhä individualistisemmaksi muuttuvassa maailmassamme aiheuttaa selvää pahoinvointia, ja siihen olisi syytä puuttua. Jotain pitäisi tehdä, myös politiikkojen.

Mummot ja vaarit voisivat palata ydinperheeseen. Nuorten ja vanhempien sukupolvien keskinäistä vuorovaikutusta pitäisi muutenkin kasvattaa, tämä voisi toteutua uudistamalla asuntopolitiikkaa. Koulutusjärjestelmän opetustavoitteita pitäisi uudistaa. Nuoria pitäisi ensisijaisesti kasvattaa ihmisyyteen eikä kulutusyhteiskunnan kertakäyttöhyödykkeiksi.

Ruvetaan siis puhumaan numeroiden ja prosenttien sijaan arvoista ja elämänlaadusta. Lähdetään rakentamaan yhteiskunnalle hyvinvointia kestävältä pohjalta. On aloitettava ihmisestä itsestään.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

ulf fallenius

Suomessa on hyvä elämänlaatu saa jopa rahaa tekemättä mitään.

Käyttäjän ToivoRissanen kuva
Toivo Tapio Rissanen

"Suomessa on hyvä elämänlaatu saa jopa rahaa tekemättä mitään."

Aivan.

Käyttäjän ToivoRissanen kuva
Toivo Tapio Rissanen

Minä olen ratkaissut syrjäytymisongelmani melko hyvin liittymällä erääseen yhdistykseen. Kannattaa kuulua johonkin!

---

"Nuoret ovat hukassa, koska heille on tarjolla pelkkää teoreettista ulkokohtaista koulutusta, mutta tiivis yhteisö, joka välittäisi, katsoisi perään ja ohjaisi heitä eteenpäin, puuttuu. Nuoret elävät arvotyhjiössä, sekin lisää yksinäisyyttä."

Eihän tämä mikään uusi ilmiö ole, vai onko?

"Katoava yhteisöllisyys urbanisoituvassa ja yhä individualistisemmaksi muuttuvassa maailmassamme aiheuttaa selvää pahoinvointia, ja siihen olisi syytä puuttua. Jotain pitäisi tehdä, myös politiikkojen."

Yhteisöllisyyteen takaisin pääsemiseen on lukemattomia teitä. Jokaisen pitää löytää omansa. Ei poliitikko voi tehdä sitä työtä yksilön puolesta. Toki asian esillä pitäminen saattaa havahduttaa joitakin...

-tapio

Käyttäjän NinaCastn kuva
Nina Castén

Aion politiikkona pitää asiaa esillä kaikissa mahdollisissa yhteyksissä, kuin myös tehdä linjauksia ja päätöksiä, jotka tähtäisivät päämääräni toteuttamiseen, eli välittämisen ja yhteisöllisyyden lisäämiseksi yhteiskunnassa. Siihen on olemassa monta keinoa, ja ne on täysin konkreettisia käytännön asioita, joiden kautta yhteisöllisyyttä pystytään lisäämään, jos niin halutaan!

Mitä tulee rahan saamiseen tekemättä mitään, asia on sinänsä erittäin tärkeä. Siksi yksi vaaliteemoistani on ollut "asennekasvatus koulutuksen tukipilariksi". Meidän täytyy todellakin kasvattaa nuoria ihmisyyteen, ja siihen liittyy monenlaisia taitoja, jotka tällä hetkellä jäävät melko lailla sivuun. Nuorille täytyy opettaa kokemuspohjaisesti mitä on olla ihminen, ja mitä ihmisyys tarkoittaa ja edellyttää. Mitä tarkoittaa olla yhteikunnan jäsen. Ei sellaisia asioita omaksuta pelkkää teoriaa opiskelemalla yhteiskuntatiedon tunneilla. Oma vastuu, päämäärätietoisuus, itsensä kokeminen osana yhteisöä omaksutaan parhaiten kokemuksellisten metodien kautta, joita koulutusjärjestelmämme ei vielä käytä eikä sovella. Siksi sitä täytyy uudistaa. Ks. Veijo Baltzar, Kokemuspohjainen filosofia, 2012.

Toimituksen poiminnat