Nina Castén Yhteisöllisyyden puolesta välinpitämättömyyttä vastaan

Kuka maksaa viulut?

Yhteiskuntamme eriarvoistaminen hallituksen toimesta on menossa jo pöyristyttävän pitkälle.

Hallitus on lähtenyt todella epäoikeudenmukaiselle, huolestuttavalle tielle pyrkiessään heikentää opiskelijoiden jo nytkin riittämätöntä opintotukea. Nuoret halutaan pakottaa ottamaan entistä suurempia lainoja.

Kuinka moni nuori, joka ei tule varakkaasta perheestä, uskaltaa nykyisessä epävarmassa työllisyystilanteessa velkaannuttaa itseään? Ei niin kovin moni. Tämä hallituksen toimenpide on muiden joukossa tekemässä Suomesta luokkayhteiskuntaa. Erityisesti heikommista taustoista ponnistaville tämä merkitsee enemmän epävarmuutta ja vähemmän uskoa huomiseen.

Näillä toimilla tuskin saadaan opiskelijoita valmistumaan tehokkaammin. Ainakaan niiden kohdalla, jotka eivät uskalla velkaantua, vaan yrittävät rahoittaa opiskelunsa työnteolla.

Esitys leikata nuorten koulutusmahdollisuuksista, heidän tulevaisuudestaan, on pöyristyttävää. Annammeko sen tapahtua?

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (20 kommenttia)

Reijo Jokela

80 euroa kuukaudessa. 9*80 = 720 vuodessa * 5 vuotta = 3600 euroa.
Kurjia nuo leikkaukset ovat ja väärin, mutta joku raja lapsellisuuksillakin.
Oikeasti köyhistä oloista tulevan olothan paranevat, koska käytettävissä olevat rahat kasvavat. Monella näes on oikeasti ongelma mistä ihan oikeasti saisi rahaa elämiseen opiskelun aikana, eikä mistä saisi mahdollisimman paljon "ilmaista rahaa".
Tämähän oikeasti parantaa köyhien mahdollisuuksia opiskeluun ja koskee eniten kermaperseitä, joille opintotuki on vain ilmaista discorahaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mikä on mielestäsi "oikeasti köyhä"?

Reijo Jokela

Oikeasti köyhän rahat eivät riitä välttämättömään. Eli tuossa opiskeluesimerkissä köyhät olot tarkoittavat, että opiskelijan vanhemmilla ei ole taloudellisia resursseja mitenkään auttaa taloudellisesti opiskelijaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #8

Miten varat kasvavat köyhistä oloista tuleville?
Minun opiskeluaikana opintolainan saannissa otettiin huomioon vanhempien varallisuus. Paha juttu niille joiden vanhemmat eivät suostuneet rahoittamaan opiskelua.

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #10

Oliskohan säännöt voineet muuttua noista ajoista?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield Vastaus kommenttiin #17

Silloinkin tuli opintolainalla toimeen.

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Facebookissa kysyinkin jo, että paljonko opintotukea olisi tarpeeksi? Esimerkiksi 1500e/kk ei taida riittää yksiön vuokraan ja elämiseen Helsingissä.

Reijo Jokela

Toisille tuokin aiheuttaisi itkua, toiset taas ovat tyytyväisi kun Suomessa ylipäätään on kaikilla mahdollisuus kouluttautua.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Asuvatko opiskelijat nykyisin yksiöissä?

Käyttäjän puppek kuva
Tuomas Karhunen

Eiku joo. Taitaa minimivaatimus olla nykyisin jo saunallinen kaksio.

Käyttäjän EeroPyykkl kuva
Eero Pyykkölä

Kaikki hallituksen esittämät toimenpiteet pyrkivät luokkayhteiskunnan syventämisen nopeaan edistämiseen. Tästä hallituspuoleet sopivat hallitusneuvotteluissa. AY-liike on nyt saatu sikiöasentoon, mikä liikkeenä mahdollisesti olisi ollut keino jarruttaa Suomen ajamista "edistyneeseen" luokkayhteiskuntaan, nopeutetusti.

Harvempien suuremmat osingot, harvempien suuremmat palkkiot, harvempien kasvavat palkkatulot ja suuren massan ansioiden ja tulonsiirtojen pudottamisen kautta tulemme luokkayhteiskunnan ytimeen, Köyhien ja riitaisten yhteiskuntaan. Kiitän pääministeriä, valtiovarainministeriä ja ulkoministeriä visionäärisestä toiminnasta.

Reijo Jokela

Ei nyt kyllä oikein aukea mitä tämä luokkayhteiskuntapuhe on. Meillähän on jatkuvasti ollut luokkayhteiskunta. Nythän näyttäisi paremminkin siltä, että nuo loukkaerot ovat häviämässä. Esim. työttömyys on tullut osaksi akateemistenkin elämää. Pääomatulojen kokonaismäärästä taitaa kohtalainen osuus menne palkansaajille. Kaupunkilaisista on tullut merkittävä ryhmä metsänomistuksessa, Keskituloisilla on suuria mahdollisuuksia valita elämäntyylinsä, tehdastyössä voi tienata saman, kuin kaupan keskijohdossa jne. En oikein keksi mitää mikä puhuisi luokkayhteiskunnan syventymisen puolesta.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Tutkimusten mukaan köyhyys periytyy.

Reijo Jokela Vastaus kommenttiin #12

Ajattele kuinka epätasa-arvoinen tämä maailma on. Rahattoman perheen lapset saavat kukin saman mitä vanhemmilla oli, mutta rikkaassa perheessä saavat kukin vain 1/3.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Minusta alkaa näyttää siltä, että opiskelu on lähinnä joku ansaintakeino. Ei itse opiskelu ja nopea tutkinnon suorittaminen. Viulut maksaa veronmaksajat !

Miten ihmessä tästä 80 €/kk leikkauksesta saadaan aikaan keskustelu eriarvoistamisesta, epäoikeudenmukaisuudesta ja luokkayhteiskunnasta maassa jossa syntymätön lapsi saa ensimmäisistä äidin raskauskuukauksista alkaen ilmaisen neuvolan, lapsilisät, koulutuksen ja kouluruokailun, terveydenhoidon ja opiskelun. Tälläistä tasa-arvoa ei ole monessakaan maassa.

Ilmainen opetus kustantaa keskimäärin 40 000 euroa tutkintoa kohden erilaisten tulonsiirtojen (opinto- ja asumistuki, ateriatuki, opintolainojen subventiot ja erilaiset alennukset) tehdessä saman verran. Ne jotka jäävät opiskelupaikkaa paitsi, eivät saa mitään – saavathan he tosin maksaa korkeasti koulutettujen ilmaisen opiskelun ja tuet. Rahaa köyhiltä rikkaille. Siinä on reilu meininki suomalaiseen tyyliin.

Sinänsä erikoista, että sosiaalidemokraatti pelkää henkilökohtaisen velan ottoa, sillä puolueen agendalla on lisätä rajatonta valtion velanottoa joka jaetaan ilman velvotteita erityisryhmille jonka velan veronmaksajat ottavat kannettavakseen.

Yrittäkkää aikuistua ja ottaa henkilökohtainen vastuu valinnoistanne. Ei kaikkea voi toisilla maksattaa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Miten niin ansaitakeino? Eihän opintoraha kata elinkustannuksia.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

Margareta Blåfield

Minä menin 60-luvulla töihin ennen opiskelua kolmeksi vuodeksi. Säästin joka pennin, kun tiesin, että himasta ei tullut markan markkaa. Silloin ei ollut mitään muuta kuin laina.

Monelle tekisi nykyäänkin hyvää olla pari vuotta töissä ennen opiskelua, vaikka tulevan alansa liittyvissä hommissa. Jos ajattelee valmistuvansa laivanrakennusinsinööriksi, tekisi hyvää olla telakalla hanttihomissa pari vuotta.

Kyllä siitä työstä joku pesämuna jää ja varsinkin alan käytännön kokemusta. Opintorahaa nostettaessa ei kysytä varallisuutta. Varallisuus voi olla vaikka patjan alla. Silloin opintoraha on ansaintakeino. Eikä se opiskelu siitä viivästy, kun sitä ei ole edes aloittanutkaan Vanhempana ja kokeneempana se sujuu minimiajassa.

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Eihän opintoraha ole mikään ansaintakeino vaikka varallisuutta olisi.
Jopa peruspäivärahalla ansaitsisi enemmän.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio Vastaus kommenttiin #15

Margareta Blåfield

Tulkintakysymys. Opintorahan saa, vaikka sitä ei tarvitsisi. Se on siis ilmasta tuloa, ansiota.

Opintorahan saamiseen ei vaikuta omat tai vanhempien omaisuus tai varallisuus. Puolison tulot ja omaisuus eivät vaikuta myöskään opintorahan saamiseen.

Reijo Jokela

Olipas näkemys. Ei varmaan torimyyntikään muutu ansaintakeinoksi ennen kuin se kattaa elinkustannukset.

Toimituksen poiminnat